sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Blogini on muuttanut uuteen osoitteeseen

Jatkan blogini kirjoittamista tästä lähtien uusilla verkkosivuillani osoitteessa www.sarihyytiainen.fi. Siellä voi lukea myös täällä jo julkaistuja kirjoituksiani. Tervetuloa uusille sivuille! 😊

maanantai 4. helmikuuta 2019

Uutiset hoivakotien ongelmista pysäyttävät

Hoivakotien epäkohdat ja yksityisten palveluntuottajien voitontavoittelu ikäihmisten kustannuksella ovat aiheesta lopultakin kunnolla herättäneet Suomen. Toivottavasti asia muistetaan vielä vaalien jälkeenkin, mutta juuri nyt on toimittava.

Yksityisiltä yrityksiltä tilatut palvelut ovat välttämättömiä täydentämässä julkisia palveluja. Hoivapalvelujen tarve lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntyessä, eikä kunta tai kuntayhtymä pysty yksin vastaamaan kaikkeen tarpeeseen. On kuitenkin voitava luottaa siihen, että rahalle saadaan laadukasta vastinetta ja ikäihmisille tarjotaan ansaitsemaansa huolenpitoa. Muu on hyvinvointivaltiona itseään pitävässä maassamme häpeällistä.

Tilaajan tulee voida valvoa maksamiensa palvelujen laatua: teettää asiakailla tai heidän omaisillaan säännöllisesti tyytyväisyys- ja henkilökunnalla työtyytyväisyyskyselyt sekä saada tulokset suoraan itselleen. Tulokset tulee analysoida ja reagoida niihin välittömästi. On voitava tehdä tarkastusvierailuja ilman etukäteisilmoitusta. Yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin on kirjattava, mitä rikkomuksista seuraa.

Hoivapalvelujen laatua tulee valvoa nykyistä paremmin myös valtion tasolla. Rimanalituksista on voitava raportoida nykyistä helpommin tietylle taholle, vaikkapa hoivapalvelujen asiamiehelle. Lakiin on kirjattava selkeä hoitomitoitus asiakasta kohden ja nimenomaan niin, ettei ole kyse mistään keskimääräisestä hoitajamäärästä vaan oikeasti läsnä olevista hoitajista suhteessa palvelun saajiin.

Ikäihmisten palvelut kärsivät pahasta henkilökuntapulasta. Hoitajat ovat työssään tiukoilla, mutta arvostetaanko heidän työpanostaan tarpeeksi? Ainakaan se ei näy valtion tasolla, kun leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Ei ole ihme, ettei hoivatyö vedä puoleensa. Tulevaisuudessa tarvitsemme kuitenkin tämän alan ammattilaisia entistä kipeämmin.

torstai 27. joulukuuta 2018

Lukio on liian vauhdikkaassa muutoksessa

Lukiot saivat juuri ennen joululomalle laskeutumista tiedon kevään 2020 ylioppilastutkinnon koepäivistä. Tämä tieto sai lukioissa aikaan valtaisan hämmennyksen: aikataulu on huomattavan tiukka niin opiskelijoiden kuin opettajienkin työn kannalta. Äidinkielen lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet tehdään parin päivän välein, samoin reaalikokeet.

Syynä tiukkaan aikatauluun on korkeakoulujen valintajärjestelmän muutos, kun yo-kokeista saadut tulokset pisteitetään ja korkeakoulut valitsevat suurimman osan uusista opiskelijoista suoraan yo-kokeiden tulosten perusteella. Uusi järjestelmä tuo paineita saada lopullinen arviointi valmiiksi nykyistä aikaisemmin. Aikataulun kiristys saattaa kuitenkin vaaraan niin tulosten ja arvioinnin laadun kuin sekä opiskelijoiden että opettajienkin jaksamisen.

Uudella valistakoejärjestelmällä halutaan vähentää pääsykokeita ja erityisesti niihin liittyviä kaupallisia preppauskursseja. Nyt on kuitenkin pelkona se, että lukiosta ollaan tekemässä kolmen vuoden preppauskurssi. Jo tällä hetkellä voi huomata, että opiskelijat valitsevat kurssinsa nimenomaan sen mukaan, onko niistä hyötyä yo-kokeissa. Miten tämä lisääntyykään tulevaisuudessa. Näen myös jo silmissäni ranking-listat siitä, mihin korkeakouluihin on päästy mistäkin lukiosta. Se siitä yleissivistyksen hankkimisesta.

Lokakuussa aloitettiin lukion uuden opetussuunnitelman perusteiden laatiminen, ja valmista tulee olla keväällä. Kiire on siis jälleen kerran kova - eikä kaikkia nykyisen opetussuunnitelman mukaisia kursseja ole vielä edes ehditty opiskella kertaakaan.

Jos Suomessa halutaan olla lukiokoulutuksessa mallimaa ja silmissä siintää jopa koulutusvienti, siihen ei päästä muutosvimmalla, joka väsyttää sekä opiskelijat että opettajat.  Sivistys vaatii aikaa syventyä opiskeltaviin asioihin. Toivon, että Suomessa tehtäisiin pitkän tähtäimen koulutuspolitiikkaa, jossa annetaan aikaa suunnittelulle ja muutosten toteutukselle eikä tuijotettaisi vain tehokkuutta ja koulutuksen taloudellista hyötyä.


lauantai 17. marraskuuta 2018

Laadukkaita kouluja suunnittelemaan


Kouvolan kaupunginvaltuusto linjasi viime kokouksessaan aivan oikeansuuntaisesti päättäessään 20 koulun peruskouluverkosta. Päätöksen tasapuolisuudesta voidaan kuitenkin syystä olla eri mieltä - niin epäreilusti se kohtelee lapsiperheiden suosimaa Korian aluetta, joka olisi mielestäni ehdottomasti ansainnut oman yhtenäiskoulun. On myös muistettava, että päätös linjasi vain koulujen määrän, ei niiden tarkkaa paikkaa.

Yhtenä uuden kouluverkon kriteerinä oli oppimisen tuen, kuten terveydenhoitajan, kuraattorin ja koulupsykologin palveluiden, saaminen kiinteästi omalle koululle. Toivottavasti 20 koulun verkko mahdollistaa senkin kaikille lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää on sekin, että kaikissa kouluissa voidaan taata monipuolinen opetus ja valinnaisaineiden tarjonta.

On hienoa, että Kouvolassa päästään nyt rakentamaan ja remontoimaan kouluja, jotka mahdollistavat nykyaikaisen ja myös tulevaisuuteen katsovan koulutoiminnan. Tilojen on sovittava niin perinteiseen luokkaopetukseen kuin oltava muunneltaviakin. On annettava tilaisuus myös niin tiimiopettajuudelle, ryhmätyöskentelylle kuin itsenäiselle opiskelullekin. 


Olisi myös tärkeää huomioida suunnittelussa esiopetuksen sijoittuminen samaan rakennukseen peruskoulun kanssa. Tämä mahdollistaisi joustavan siirtymisen esikoulusta kouluun, jopa yksilöllisesti. Maksuton varhaiskasvatus voi hyvinkin olla lähitulevaisuutta, ja esiopetuksen laajentuminen viisivuotiaille on jo aivan ovella. Ensin Kouvolassa on kuitenkin purettava lapset eriarvoiseen asemaan asettava subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus.

Yhtenäiskouluissa esi- ja alakoululaisille on varattava oma turvallinen luokkatila, “kotipesä”. On myös järkevää rakentaa ala- ja yläkoululaisille omat siipensä, vaikka yhteisten tilojen, kuten ruokalan, liikuntatilojen ja kirjaston, suunnittelu toki kannattaa.

Näkisinkin erittäin mielelläni tulevien koulujen sydämenä kirjaston, jota kaikki oppilaat voivat hyödyntää. Näin Kouvola voisi tavoitella todellista Lukevan kunnan titteliä ja antaa mahdollisuuden monipuolisen lukutaidon kehittymiselle.




perjantai 2. marraskuuta 2018

Kriittinen lukutaito on kansalaistaito

Tietoa ei ole koskaan ollut saatavilla niin runsaasti kuin nykyisin; olemme todellisen tiedontulvan alla. Saamme lähes tauotta luettavaksi, kuultavaksi ja katseltavaksi tasoltaan kuitenkin hyvin monenlaista asiaa - niin tutkittua tietoa kuin tiettyihin tarkoitusperiin tuotettua materiaaliakin, jopa suoranaista valemediaa ja roskaa. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan  hyvää monilukutaitoa - muuten alistuu häikäilemättömän vallankäytön kohteeksi.

On opittava lähdekriittisyyttä, ja sitähän  opitaan nimenomaan koulussa. Tiedon arvioinnin taidot karttuvat vähitellen tekstien käyttämistä keinoista tiedostuessa. Nykyihmisen on opittava tulkitsemaan ja arvioimaan paitsi perinteisiä tekstejä myös monimuotoisia liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä kokoisuuksia, joihin törmää erityisesti verkossa.

Monipuolinen lukutaito on mahdollistettava kaikille välttämättömänä kansalaistaitona; pelkkä “sisälukutaito” ei riitä. Hyvä, myös vahvan yleissivistyksen takaava, toisen asteen koulutus onkin ulotettava koskemaan kaikkia. Tasa-arvoinen koulutus on nostettava maassamme ansaitsemaansa arvoon ja kaiken perustaksi. Tällä hetkellä liian moni nuori jää sen ulkopuolelle. Kaakkois-Suomessa luvut ovat hälyttävän korkeat.

Maailmassamme on tällä hetkellä erittäin vakavia ongelmia, eivät vähimpinä ilmastonmuutos ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Jotta voimme luottaa hankkimaamme tietoon ja muodostaa sen pohjalta oman näkemyksemme, tiedon tulee olla puolueetonta ja luotettavaa. Siksi tieteen tekemiselle on annettava riittävät resurssit ja sitä on tuettava tasapuolisesti, ei vain esimerkiksi talouden näkökulmasta. Tieteen vapaus turvaa tiedon puolueettomuuden ja koulutus kyvyn hyödyntää sitä.

tiistai 30. lokakuuta 2018

Keskuspuistoon lapsille luistelurata

Kouvolan keskuspuiston halki kulkeminen ilahduttaa joka kerta. Se on rakenteiden ja istutusten ehostamisen myötä kokenut todellisen kasvojenkohotuksen. Kaupunkilaiset viihtyvät siellä. Suosion syy on toki myös Hamstapuisto, jonka lapsiperheet ovat ottaneet omakseen. Tämä kaikki tuo samalla vireyttä keskustaan ja palvelee myös yrittäjiä.


Kouvolan kaupunkistrategiassa halutaan kehittää lapsille suunnattuja palveluja ja olla liikkuva kaupunki. Halutaan myös lisätä yhteisöllisyyden kokemusta. Puistot yhteisinä olohuoneina toteuttavat mainiosti näitä tavoitteita. Hamstapuistossa lapset pääsevät kiipeilemään kiinnostavissa laitteissa ja löytävät uusia kavereita ja myös aikuiset tapaavat toisiaan.


Kouvolan Sanomat uutisoi 10.10. että Ydinkeskusta ry suunnittelee keskuspuistoon Kouvolan joulumaata valoineen ja myyntikojuineen. Tämä kuulostaa oikein mukavalta. Suunnitelmaan voisi vielä lisätä lapsille talvista aktiviteettia: parkkipaikan vastaiselle puistoalueelle voisi tehdä lapsille tekojään, oman pienen luistelukentän. Se aluehan on käyttämätöntä talvisin. Esimerkkinä voisi käyttää Helsingin rautatieatorilla olevaa luistelupaikkaa, joka on käytössä marraskuusta maaliskuulle. Myös Lahden torilla oli viime talvena tekojää. Näin lapset pääsisivät nauttimaan keskustassa liikunnallisista riemuista myös talvisaikaan. Sponsoreita radan rakentamiseen ja ylläpitoon löytyisi varmaan aika helposti.


Kuva: Helin Kulla Photography

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Kouvolan kouluihin lisää kasvisruokaa

Nauttimamme ruoan vaikutukset terveyteemme ja ympäristöömme eivät liene juuri kenellekään uusi asia - niin paljon niistä puhutaan. Kasvisten ja kotimaisen kalan osuutta ravinnossa kannattaisi lisätä ja lihan, erityisesti punaisen, vähentää. Olisi myös järkevää suosia lähituotteita.

Lapset ja nuoret syövät päivittäin kouluissa tarjottavaa ruokaa. Sen tulee täyttää noin kolmasosa päivän energiatarpeesta, mutta siihen liittyy myös kasvatuksellisia näkökohtia terveellisestä ja kestävää kehitystä tukevasta ravinnosta.

Kouvolassa on monipuolinen ja terveellinen kouluruoka, jota koulussa työtäni tekevänä pääsen itsekin päivittäin nauttimaan. On hyvät salaatit sekä viikoittain kasvis- ja kalaruokapäivä.

Vuonna 2017 julkaistun kansallisen kouluruokasuosituksen mukaan kouluissa pitäisi pyrkiä tarjoamaan kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on mielellään kasvisruokaa. Näin onkin monissa kunnissa, kuten vaikkapa Helsingissä ja Savitaipaleella.

Kouvolassa päivittäinen kasvisruoka kuuluu erityisruokavalioihin ja se tilataan erikseen ruokailijoiden niin lukuvuoden alussa pyytäessä. Jos kasvisruoka olisi vaihtoehtona päivittäin, lisääntyisi kiinnostus sitä kohtaan ja sellaisetkin, jotka eivät sitä tavallisesti ole syöneet, kokeilisivat. Erilaisia erityisruokavalioita järjestetään kouluissa paljon niin ruoka-aineallergioiden takia kuin eettisistä ja uskonnollisista syistäkin. Niitäkin voitaisiin vähentää, jos kaikille olisi päivittäin tarjolla myös kasvisruokaa.

Nuoret ovat nykyisin varsin valveutuneita ravintoasioissa. He ajattelevat niin terveyttään kuin ympäristöäkin. Tätä pitää Kouvolassakin tukea.